Timo Katajaisen mielipidekirjoitus Turun Tienoossa 17.9.2026
Työn hinta on muutakin kuin palkka
Valtteri Kankaanpää kirjoitti Turun Tienoossa työn hinnasta. Keskustelussa unohtuu kuitenkin helposti, että työnantajamaksut eivät ole mitään ylimääräistä rasitetta, vaan ne rahoittavat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä turvaverkkoja.
Työnantajamaksuilla kustannetaan muun muassa työeläkejärjestelmää, työttömyysturvaa, sairausvakuutusta ja työtapaturmavakuutuksia. Ne ovat vakuutusmaksuja, joilla varmistetaan, että työntekijällä on turvaa sairauden, työttömyyden, työkyvyttömyyden tai vanhuuden varalle.
Työnantajamaksut eivät myöskään ole pelkkä työnantajan kustannus. Ne ovat osa työntekijän työstä ansaitsemaa kokonaispalkkaa, joka maksetaan yhteisiin vakuutuksiin ja turvajärjestelmiin eikä suoraan palkkatilille. Niillä rahoitetaan eläkkeitä, työttömyysturvaa, sairauspäivärahoja ja muuta sosiaaliturvaa, jota jokainen palkansaaja voi työuransa aikana tarvita.
On myös hyvä muistaa, että kilpailukykysopimuksen eli kikyn yhteydessä merkittävä osa työnantajien sosiaalivakuutusmaksuista siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Työntekijät siis osallistuivat yritysten kustannuskilpailukyvyn parantamiseen omasta palkkapussistaan. Siksi työnantajamaksuja on vaikea nähdä yksinomaan työnantajien taakkana.
Jos työnantajamaksuja edelleen alennetaan, rahat eivät häviä järjestelmästä. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: joko työntekijöiden turvaa heikennetään tai lasku siirretään veronmaksajille. Joku maksaa aina.
Toivottavasti tarkoituksena ei ole leikata myöskään työntekijöiden palkkaa tai heidän turvaansa. Sillä juuri siitä työnantajamaksuissa viime kädessä on kyse.
Suomalainen sopimusyhteiskunta on rakentunut ajatukselle, että työstä syntyvää hyvinvointia jaetaan oikeudenmukaisesti. Juuri tämän vuoksi Suomessa on edelleen vakaa yhteiskunta, osaava työvoima ja toimivat palvelut.
Ja vielä lopuksi, Valtteri: keskustelen mielelläni näistä ja muistakin sopimusyhteiskunnan, työmarkkinoiden ja työelämän kysymyksistä kanssasi vaikka kahvikupin ääressä. Tämä on avoin kutsu. Uskon, että hyvässä keskustelussa löydämme myös niitä näkökulmia, jotka eivät aina mahdu mielipidekirjoituksen palstoille, mutta auttavat ymmärtämään paremmin, miten suomalainen työelämä ja yhteiskunta toimivat. Samalla löytyy varmasti kerrottavaa myös vaalikentille siitä, mistä työn hinta todellisuudessa muodostuu ja mitä sillä rahoitetaan.
Suomalainen sopimusyhteiskunta on rakentunut ajatukselle, että työstä syntyvää hyvinvointia jaetaan oikeudenmukaisesti. Juuri tämän vuoksi Suomessa on edelleen vakaa yhteiskunta, osaava työvoima ja toimivat palvelut.