Kaikki asiat ovat nuorten asioita
Kirjoittaessani näytelmää, jossa eräs hahmoista oli ns. nykynuori, huomasin, että tiedän nuorten elämästä kiusallisen vähän. Nolouteni määrä lisääntyi, kun valmistauduin Liedon Nuorisovaltuuston ansiokkaasti järjestämään vaalipaneeliin.
Olen seurannut uutisointia (joka on nykyään harmillisen sensaatiohakuista) ja lukenut hyvinvointikertomuksen sekä koulutyytyväisyyskyselyn tuloksia, mutta koska elämänpiirissäni ei ole moniakaan nuoria, en itse käytä sosiaalista mediaa (koska olen ATK-ajan ihminen, harmillisen impulsiivinen ja provosoituva sellainen 🙂 ), ei minulla ole aitoa kontaktia nuorten elämään, todellista ymmärrystä.
Mutta olen ihminen, joka haluaa ymmärtää. Mielestäni nuorisovaltuustolla tulisi olla läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa sekä valtuustossa. Vaalipaneelissa kyllä tuli esiin, että aikuisilla on vastuu päätöksenteosta. Näinhän se on. Aikuisilla on vastuu. Minä haluan, että lapset ja nuoret kasvavat avoimen päätöksenteon kulttuuriin, sellaiseen, jossa aikuiset osaavat keskustella asiallisesti, kuunnella ja avata selkokielisesti päätöksentekoprosessia.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2024 kertoo seuraavan tavoitteen vuosiluokkien 7-9 oppilaille: ”Ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena”. Aikuisten vastuulla on opettaa, kasvattaa ja mahdollistaa. Aikuisten vastuulla on kuunnella ja ottaa huomioon. Aikuisella on vastuu perustella, vastuu yrittää ymmärtää niitäkin, jotka ovat eri mieltä. Vastuu tarkoittaa velvollisuutta huolehtia ja/tai kantaa seuraukset.
Tämä kirjoitus on minun tapani myöntää, että ymmärrän liian vähän, tapani kertoa, etteivät aikuisetkaan usein tajua… Tajuan sen.